Harmony Clean Flat Responsive WordPress Blog Theme

MATKAMUISTOJA - KOH PHANGAN

9/19/2015 Maria Maunula 0 Comments Category : , , , , , ,

Juuh elikkäs mistäs alottaisi. Phanganille päädyttiin nelihenkisen seurueen voimin ja aikeissa oli katsastaa halfmoon partyt. Saarihan on ylivoimaisesti tunnetuin bilesaari koko Thaimassa ja sinne kerääntyykin kuukausittain yli 30 000 ihmistä bailaamaan. Siinä missä muilla saarilla on omat kotisivut, on Phanganilla omat kotisivut jopa pelkille kekkereille!

koh phangan bar
"All are drinks pure 100% alcohol no water down!"

Arvata saattaa, että tuohon väkijoukkoon kun yhdistää lähes ilmaisen alkoholin ja muut päihteet, seuraukset ovat monenmoiset. Aamusta herätellään sammuneita turreja pitkin hiekkarantoja ja hotellien säännöissä on erikseen lisämaksu Neon-uv-vartalomaaleilla sotketuista lakanoista.

Meidän porukka kokeili juhlahenkeä jo ennen halfmoon partyjä ja loppujelopuksi siinä kävi niin, ettei jääty katsomaan halfmoonejakaan. Niiden pitäisi siis olla kevyemmät versiot full mooneista ja samaan aikaan olisi ollut myös Jungle Experience, eli metsäreivit tarjolla. Ilta oli kaikenkaikkiaan mahtava ja saatiin tanssia jalat puuduksiin, mutta jotenkin se scene oli jo nähty ihan tavallisenakin iltana eikä uskottu halfmoonien ahdistavan väenpaljoun ainakaan parantavan menoa, joten siksi nuo isommat kekkerit jäi sitten väliin.

Se on aivan upea tunne kun tälläiset rantakekkerit kokee ensimmäistä kertaa! Varpaat uppoaa silkinpehmeään hiekkaan, uusimmat konemusahitit soi aamuun asti ja kaikilla on hauskaa. Juomat on halpoja, ihmiset iloisia, muutama kulkukoira kaipaa rapsutuksia ja yö on lämmin. Valitettavasti jos lähdetään tarkastelemaan kriittisemmin silmin näitä juhlia, on ihan oikeastikkin syytä olla myös varovainen.


Jo ihan lähtökohtaisesti kun 30 000 ihmistä bailaa yhdellä rannalla niin huomioon kannattaa ottaa taskuvarkaat, turistihinnoittelu, taksikusetukset ja ihan jopa terävät pullonkorkit pehmeän hiekan seassa. Joka vuosi turisteille sattuu ja tapahtuu. Phanganilla erityisesti skootteriturmia, alkoholimyrkytyksiä, kusetuksia, huumausainetuomioita, ryöstöjä ja tyrmäystippoja. Uutisotsikoissa on valitettava usein myös kuolemantapauksia.

"The British tourist Kevin Liddle, who was travelling with three friends, died after he crashed through the window of the shop in Haadrin Beach."

"A Thai tourist has died after being stung by a box jellyfish while swimming off Koh Pha-ngan in Surat Thani on Friday night."

"A male french tourist arrested by Koh Phangan police officers for probable illegal drug possession was found dead in the prison cell at Koh Phangan police station a few days ago."


koh phangan beach bar

Aloitetaan vaikka tulishowsta. Siinä missä useilla saarilla pääsee ihastelemaan ammattilaisten taidonnäytteitä tulenkäsittelystä ja esityksistä, Phanganilla voit itse kokeilla omia taitoja ja iltaisin rannalle asetetaan palavasta narusta viritetty limbokisa. Tällä saarella se ei ole mikään punainen led-nauha vaan oikeasti palava naru jota valellaan uudelleen ja uudelleen sytytysnesteellä, ei varmaan tarvi selittää miten alkoholi ja tuli yhdessä voi aiheuttaa tilanteita :D Mikäli kuitenkin itsesuojeluvaistoa uhmaten päädyt limboamaan; moisesta koitteesta palkkioksi saa mitäpä muutakaan, kuin ilmaista viinaa.

Skootteriajelu on jotain mitä yleensä suosittelen saarilla, mutta Phanganilla siihen on syytä ryhtyä vain jos on joskus aikaisemminkin ajanut, sillä tiet ovat todella jyrkkiä ja mutkaisia. Teiden kunto saattaa olla ihan mitä tahansa, eikä puskista tielle hyppiviä kulkukoiria osaa välttämättä varoa. Unohtamatta tietenkään sitä, että liikenne on vasemmanpuoleinen!
Thaimaassa useimmilla saarilla ei siis kukaan oikeastaan vaadi ajokorttia, heille riittää nähdä passi ja loput onkin sitten omissa käsissäsi. Skoba kannattaa aina tarkistaa ennen vuokrausta, toimiiko jarrut, mittari yms. Muista ottaa myös kuvia ajoneuvon mahdollisista naarmuista ja vaurioista, sillä todennäköisesti joudut muuten maksamaan niistä, vaikket olisi niitä aiheuttanut. Mikäli jotain sattuu, Farangi on aina väärässä. Jos kunto riittää ja budjetissa haluaa säästää pari euroa, vaihtoehtona on myös fillareita!


Etenkin naisten on syytä pitää huoli juomansa sisällöstä. Viinaämpärit on huikea keksintö ja niitä on ilo jakaa kavereiden kanssa. Valitettavasti se myös tarkoittaa, ettet voi oikein valvoa juomaa kokoajan. Tyrmäystipat eivät ole saarella uusi juttu, eikä pelkät naiset suinkaan ole kohteena. Sukupuolesta riippumatta omaisuutesi katoaa hyvintodennäköisesti vaivuttuasi tiedottomaan tilaan, joko tipoilla tai jäätävän kännin saavutettuasi.

Olin aina tiennyt Thaimaassa olevan todella tiukka huumelaki, näinollen ensivisiitti Phanganilla pääsi hieman yllättämään. Käveltiin hotellia etsiessä Haad Rinin kaupparyhmittymässä ja jokainen haistoi sen varmasti. Pajari paloi ympäriinsä ja ei kauaakaan kun eteen tuli Bob Marleyn patsaalla somistettu reggae baari. Tämä hämmensi pientä kulkijaa ja luettuani asiasta lisää, huumekulttuuri oikeastaan tiivistää korruption Thaimaan saarilla. Siinä missä Bangkokissa huumeita pyritään kadottamaan poliisien ja armeijankin voimin, saarilla kaikki on toisin. Päihteet tulevat saarille yhteistyössä saarimafian ja poliisin voimin. Poliisille tilanne on win win, sillä ensin saadaan rahat myynnistä, sitten kiinniotosta. Phanganin poliisit kulkevat usein siviilivaatteissa etenkin Full moon partyissä ja pokaa turisteja kuin sieniä sateella. Taksikuskit ja baarityöntekijät on myös valjastettu remmiin.
Ei pidä myöskään unohtaa happy shakeja joita kaupitellaan hyvin avoimesti useammassa baarissa, kannattaa miettiä kahdesti haluaako tripata useita tunteja tälläisessä ympäristössä.

Kovien huumeiden lisäksi etenkin paikallisten keskuudessa tunnettu Yaba on turisteille vähemmän tuttu, mutta poliiseille sitäkin enemmän. Paikalliset rekkakuskit mm. tykkäävät piristää itseään tällä pajarin, ooppiumin ja metan sekoituksella.

Vaikka et olisi ikipäivänä eläessäsi käyttänyt minkäänlaisia huumausaineita, Thaimassa poliisilla on oikeus epäillä sinua siitä ja näinollen vaatia tekemään kusitestin, sekä tutkia omaisuutesi. Vaikkapa siinä ostoskeskuksen edessä. Ei ole myöskään ennennäkemätöntä, että joku sujauttaa huumeita turistin laukkuun ja vihjaa poliisille palkkion toivossa. Turisti mieluummin maksaa muutaman satabahtia ettei joudu kuseksimaan muidennähden tai käymään poliisiasemalla ja poliisi ottaa nenmmän kuin mielellään pikku tipin taskuun. Korruptio elää "jee". Mikäli laukustasi löytyy huumausaineita, ei enään pikkurahat riitä. Turisteja huijaa myös toisinaan feikkipoliisi joten mikäli kohtaat tälläisen tilanteen, vaadi nähdä polisiin nimi ja mikäli sinulta vaaditaan esim. kusitestiä, pyydä päästä poliisiasemmalle suorittamaan sen, todennäköisemmin poliisi kokee helpommaksi jättää sinut rauhaan.
En voi kuin kehoittaa jokaista käyttämään järkeä ja miettimään kahdesti millaisia ratkaisuja tekee.

Category I -Dangerous Narcotics such as Heroin
Category II-Ordinary Narcotics such as Opium and Cocaine
Category III-Narcotics in Medicinal form that include Category II Substances
Category IV-Chemicals used for producing Category I & II Substances
Category V-Narcotics not in Category I-IV such as Marijuana

- Violations involving Category I substances carry a fine of up to 5 million baht or a sentence of life in prison. 
- Violators guilty of distributing Category I substances may be subjected to the death penalty. 
- Persons convicted of an offense involving Category II drugs may be subject to fines up to 5 million baht and imprisonment from one year to life. 
- Persons convicted of offenses involving Category III substances may be fined up to 300,000 baht and imprisoned for up to three years. 
- Persons convicted of offenses involving Category IV substances may be fined up to 1.5 million baht and imprisoned up to fifteen years. 
- Persons convicted of offenses involving Category V substances may be fined up to 1.5 million baht and imprisoned up to fifteen years.

Mikäli aihe kiinnostaa lisää, löytyy nippelitietoa täältä ja täältä. Sekä yhden turistin omakohtainen tarina tässä.

koh phangan beach


Nytkun on paasattu tarpeeksi vaaroista ja riskeistä, muutama sanainen saaren ihanista puolista.
Saari on suhteellisen iso ja jokaisella rannalla on oma fiiliksensä. Bilerannan lisäksi löytyy lapsiperheille sopivia paikkoja ja viidakkosuihkulla & bungaloweilla varustettuja rentoutumispaikkoja. Rannat olivat suhteellisen hyvässä kunnossa ja hiekka oli todellakin pehmeää.
Sukeltamiseen on mahdollisuus, mutta moni menee mieluummin lähisaarelle Koh Taolle, missä sukelluskouluja on enemmän kuin jaksat laskea. Moniin muihin saariin nähden turisteille on tarjolla hieman laajemmin erilaista ryysyä ja rytkyä ostettavaksi, etenkin biletykseen sopivia puolet pakaroista näyttäviä shortseja ja sideboobit paljastavia toppeja. Perus Chang paidat löytyy kyllä joka putiikista, mutta täältä voit tehdä muutamia ihan kivojakin löytyjä. Suosittelen kuitenkin jättämään himosoppailun Bangkokiin, mikäli kuljet sen kautta.



Saarta ympäri pääsee pitkähäntäveneellä kiertämään joko palkkaamalla itse kuskin tai ostamalla turistitiskiltä jonkun kivan valmispaketin sisältäen snorklailua, ruokaa ja mahdollisesti kivaa insight tietoa saaresta itsestään. Ruokapaikkoja on joka nurkalla ja ainakin oman kokemuksen mukaan tarjolla oli mukavasti balanssissa thairuokaa, sekä aamuisen darran selättämiseen pekonikana sandwitchiä länkkäreille suunnatuista paikoista. Useat ravintolat olivat myös virittäneet videotykin seinälle ja näytti illan hämärtyessä leffoja ja sarjoja ruuan yhteydessä ikäänkuin yleisenä olohuoneena.

Joonas, random nyrkkeilijä/vedonvälittäjä? :D Ja Tomi!


Ei noussu meikäläisen jalka ylemmäs...

Marjon pieksentäpose!

Saarella järjestetään myös aktiivisesti nyrkkeilyn showmatseja sekä joitakin oikeita eriä. Käytiin kurkaamassa yksi esitys ja jätkät innostuivat myös lyömään vetoa. Mitäänhän ei tajuttu vedonlyöntikuvioista, mutta poikien äänekäs kannustus saattoi hellyyttää meklaria niin, että jotain tuli takasinkin päin. Huomauttaisin, että myös uhkapelit ovat maassa laittomia, joskin korrputio pätee myös tässä ja paikalliset ottavat suurta kunniaa liittyen muay thaihin. Nyrkkeilijöiden sali oli aika rehti sikaniskamesta, rautaa ei rakkautta. Ei ollut ihan mikään Elixian spa fiilis! Mehän aiheutettiin Marjon kanssa lähinnä huvia paikallisille kun käytiin kokeilemassa onnea "nyrkkeilysäkin" kanssa. Jotenkin masentavaa, kun alle 10v natiaiset pieksisivät minut mennen tullen tässä lajissa :D

koh phangan black white minimarket

Fullmoonien aikaan hotellit tuppaavat olemaan varattu jo viikkoa aikaseimmin, sillä lähisaarilta tehdään useammanpäivän pakettiryyppäysbilematkoja. Koska me ei oltu pahimpaan aikaan paikalla, saatiin hotla suht helposti ja pienellä neuvottelulla hintaakin tingittyä. Suostuin bileranta on Ban Haad Rin ja meidän majapaikka sijaitsikin niemenkärjessä sen vähemmänsuositun ja ei-niin-uimakelpoisten rannan puolella, kuitenkin kävelymatkan päässä itse Haad Rinin puolelle.

Hotelli oli jokseenkin sympaattinen, mutta ehkä parhaat päivänsä nähyt Black & White guesthouse and minimarket. Hotellia pyörittänyt omistaja istui päivät minimarketissa myymässä ja vuokrasi myös skoottereita. Hotellihuoneessa oli suihku hieman hajalla, sillä itse suutinosa jäi Tomin käteen :D Omistaja oli näitä tein itse ja säästin-miehiä, korjasi letkun vissiin pyhällä hengellä ja palasi takasin bisnesten ääreen. Pieni pooli ja auringonlaskunäkymä teki paikasta kuitenkin hintansa väärtin.

Joonas, marjo ja hyvä yästävämme krapula.

Yhtenä aamuna noustiin pirteenä kohti päivän koettelemuksia. Oltiin ostettu jonkinnäkönen kiertoajelu eläinten pariin. Ensimmäisenä kuumottavia käärmeitä lähietäisyydeltä ja senjälkeen alligaattoriesitykseen. Vahingonilo on tunnetusti paras ilo, joten sain suunnatonta mielihyvää samalla kyydillä tulleiden turistien ilmeistä kun matkatoimiston kuski pysäytti ne ensin omalle stopilleen, meinaan WIPEOUTTIIN! Kyllä, sitä tvstä tuttua wipeouttia plagioiden on saarelle rakennettu lammikko ja siihen aikamoinen esterata, mikäs sen parempaa jäätävässä darrassa kun käydä hyppimässä päin kumiesteitä :D


Joonas ja sylikärmes :3

Käärmetyyppi oli semikuumottava, kertoi olevansa uusi, joten kysyttiin puoliksi vitsinä mitä tapahtui edelliselle, ei vastausta. Tyyppi myös toi yhden myrkkyä sylkevän kaverin todella, todella lähelle, niin että matkanvetäjäkin sanoi että nou nou nod thaaat clooous. Saatiin myös pitää yhtä kärmestä olalla, rohkeasti kokeilin mutta tuntiessani käärmeen puristuvan tiukemmin kiinni halusin siitä nopeasti eroon, Joonas sensijaan näytti olevan oikein sinut pikku sylikärmeksen kanssa.
Thaimaa on tunnettu alligaattoriesityksistä, missä kesyttäjät laittavat oman päänsä pedon suuhun ja toivoo ettei napsaha. No okei, kyse on oikeast siitä, ettei gaattori näe eteensä lainkaan, ainoastaan sivuille. Silti hommassa on riskinsä, enkä ollut ollenkaan varautunut siihen, että meitä pyydettäisiin häkkiin osallistumaan esitykseen! (Ei kuvia valitettavasti, videolla taitaa olla matskua kun kiljahdan säikähtäessäni :'))

Tomi, Marjo, Joonas ja minä.

Kuvasaldo itse saaresta on aika köyhä, mutta videomateriaalia löytyy jonkinverran drunkventures videollamme!



RELATED POSTS

0 comments