EAGLE HAS LANDED - KOH CHANG
9,5h lento, 2h odottelu Suvarnabhumin kentällä odottaen minibussia, joka veisi mut Koh Changin saarelle Thaimaassa. Ensin 5h ajoa, 45min lauttamatka, viimeinen puristus 40 min taksiajoa ja vihdoin perillä Lonely Beachilla. Matkustaminen on ihanaa ja kamalaa samanaikaisesti, sillä jetlagi, itkevät lapset, kuorsaava vierustoveri, ennen matkaa saatu flunssa ja särkevä jalkapöytä kokemuksena koneessa ottaa oman veronsa. Se mitä jaksan hämmästellä aina uudelleen ja uudelleen lapsenomaisella innolla on maisemat lentokoneen ikkunasta! Sitä ei pysty kameralle helposti tallentaan, miltä se maisema näyttää intian yläpuolella yölentona pilvettömällä taivaalla - nähden ne kaupunkien valot kilpailemassa tähtitaivaan kanssa.
Ensimmäinen ilta meni aika rennosti koska keho tarvisti ruokaa ja mieli unta. Paradise Cottagen mökki on pieni ja todella askeettinen, mutta sielä on oma suihku, perinteinen vessa, vedenpaine toimii suihkussa, wifi on nopea ja sähköpisoke löytyy. Plussaa hammockista pihassa.
Low season näkyy kyllä, osa bilebaareista huudattaa musiikkiatyhjälle salille, ravintolat alkaa vasta heräillä horroksesta ja osa putiikeista on suljettuna. Se ei silti estä saarella joka päiviäisiä bileitä Lonelyn beachin pääkadulla. Resorttini paras puoli on ehdottomasti se, ettei se jumputus kuulu kunnolla tänne asti kun haluaa nukkua. Tänään koitan mennä ajoissa nukkumaan, sillä huomenna on aikainen herätys sukellusretkelle. Tätä aiempina päivinä olen kerennyt kuitenkin vuokraamaan skootterin, huristelemaan ympäri saarta mm. etsimässä sopivia kuvauspaikkoja maisema- ja tähtikuvaukselle, käynyt uimassa saaren isoimmassa vesiputouksessa ja tutustumaan paikalliseen naiseen joka tekee manikyyrejä turisteille ja elättää sillä perheensä, sekä maksaa lapsen koulumaksut. Päädyttiin kyseisen naisen kanssa syömään ja baariin istumaan kahden saksalaisen kanssa. Keskustelu oli mielenkiinotoinen, sillä sitä piti kolmen kulttuurin kommunikoidessa toisinaan esittää käsimerkein mitä oikein tarkoittaa. Jossainkohden puhuttiin eläimistä ja etenkin siileistä, kaikki tiesi kyseisen eläimen muttei joko muistanut tai tunnistanut sitä englanniksi, eikä osannut sanoa kuin omalla kielellään :D
Keskusteluja käytiin myös politiikasta, wiskeistä ja rommeista, pakolaistilanteesta euroopassa (saksalaisilla oli siihen painava sana) ja kotimaastaan. Nuphasinee kertoi, ettei ole koskaan käynyt saaren viidakossa, vaikka on koko ikänsä asunut saarella. Minä ja saksalaiset oltiin ihan yrmistyneitä, mettäjuroja tutkijoita, oltiin tultu saarelle mm. nimenomaan jungle trekkaamaan, eli tekemään minimuotoisen vaelluksen viidakossa. Ihmeteltiin ääneen, miten joku ei oo voinut muka tutkia kotisaartaan ja samalla muistin miten vähän on itsekkin tullut tutkittua Suomea. Kauhea hinku ulkomaille, mutta olis upeeta käytä joskus vaikkapa lapissa haskivaljakko-ajelussa!
Koitan saada kuvia siirrettyä seuraavaan postaukseen enemmän, nyt unille!
1 comments
Suomen metsissä samoilua edessä seuraavaksi siis. :)
VastaaPoista100 bathia on noin 2,4 euroa. Jep. Halpaa. :D