Harmony Clean Flat Responsive WordPress Blog Theme

BANGKOK AND BACK TO HOME

11/05/2015 Maria Maunula 6 Comments Category : , , , , , , ,

Mega picture heavy postaus tulossa!
Kuten kirjoitinkin border crossing postaukseen, että matka Siem Reapista Kambodzasta takaisin Thaimaan puolelle Bangkokiin sujui mutkattomasti, melkeimpä kirjaimellisesti sillä suoraa asfalttitietä riitti useammaksi tunniksi. Onnekseni tutustuin matkalla suomalaiseen tyttöön ja aika hurahti siinä mukavasti jutellessa :)




Bangkokilla on myös hieman samantapainen viba kuin Siem Reapilla siinä mielessä, että löytyy niin hyvät kuin huonot puolensa. Toisaalta se on niin järkyttävän iso kaupunki, etten vielä näiden kaikkien kertojenkaan jälkeen tiedä kuin ripauksen siitä. Silti se tuntuu jo tutulta ja turvalliselta loppustopilta reissuille. Olen muodostanut jo jonkinlaisia rituaalimaisia tapoja haha, ensinnäkin valitsen yleensä reissun viimeisiksi pariksi päiväksi hieman paremman hotellin kun on toisinaan tullut nukuttua ties missä viidakkohökkeleissä torakoiden keskellä niin on ihan kiva saada kattouima-allasta ja aamiaisbrunssia. Sitten tietysti Dunkin Donuts! .. ja Krispy Kremes, MR Donut, Pizza Company.. Pienet on munkin ilot. Pun not intented.

Mmm sinistä kahvia!

Bangokissa olisi niin paljon tehtävää ja nähtävää, ettei yksi postaus todellakaan riitä. Siksi erittelen shoppailut omiksi postauksikseen ja olen suunnittelut hieman erilaisen bucket listin Bangkokiin matkustaville. Yleisesti ottaen itse inhoan tämän megakaupungin saasteita, roskia, köyhyyttä ja kurjuutta. Jotenkin se kaikki kuitenkin katoaa jättimäisten pilvenpiirtäjien ja ostoskeskusten harmauteen. On myös omasta asenteesta kiinni haluaako tästä kaupaungista nauttia vai keskittyykö vain huonoihin puoliin.

Tapasin tosiaan menomatkalla suomalaisen tytön ja koska oltiin ilmeisen kivoja tyttöjä, saatiin minivanista etupenkin paikat pienen flirtin saattelemana. Ei ole väliä onko kaupungissa vai saarilla, thaimaalaisten rento ja leikkisä elämänasenne näkyy ja kuuluu, älä siis pahastu jos kustannuksellasi leikitään ja vitsaillaan tai kumppanillesi flirttaillaan. Aina välillä näkee tyrmistyneitä turisteja, jotka eivät oikein sulata tuntien hikisten reissujen jälkeen paikallisten vitsejä vaikkapa leikillä heitetystä satakertaisesta hinnasta tai kommenteista jotka viittaa ulkonäköön. Leiki mukana, Suomessa voi sitten jurottaa.

Juteltiin tämän tytön kanssa siinä useampi tunti ja koska hän oli vailla yösijaa, tarjosin omaa huonettani Khao San Roadilta jaettavaksi. Khao sanille on helppo mennä yhdeksi tai kahdeksi yöksi, sillä kaikki turistibussit, matkatoimistot, taksit yms. tietää paikan ja lähes poikkeuksetta esim. tälläiset valmiit paketit vaikkapa Krabilta tai Siem Reapista tuovat juurikin tänne.

Näkymät Baiyoke II ja näkymät kerroksesta 84.

Itselläni olisi Bangokissa aikaa useampi päivä, tytöllä vain yksi yö ja perille saavuttaisiin vasta illalla. Olen itse kerran kokenut sen tuskan etsiä rinkka selässä majoitusta tuon kaaostien varresta, kun viimereissulla olin vahingossa varannut päin honkia majoitukseni.
Hänen viimeisen illan kunniaksi käytiin tsekkaamassa Baiyoke II torni ja syömässä öykkysessä megabuffetissa. Jälkiruokaosuus oli valehtelematta isoin mitä olen ikinä missää nähnyt enkä valita!
Tornin voi ostaa erilaisia lippuja riippuen haluaako ruokabuffettiin, viinabuffettiin vai ainoastaan katsomaan maisemaa katolta. Maisemat on henkeäsalpaavat ja sitä tuntee itsensä kovin pieneksi ihmiseksi muurahaispesässä kun horisontista ei pysty edes erottamaan kaupungin loppua.
Aamulla tyttö lähti takaisin Suomeen ja minä jäin pohtimaan mitä sitä kerkiäsi ja haluaisi tehdä.

Baiyoken "international food" - buffet. Jälkiruokapöytä, joka jatkuu ja jatkuu ja jatkuuuuu. 
 Jäätelölle tarkoitettua lisäkkeitä, täytyy myöntää että maistaessani muutamaan ihan oikeasti pidättelin oksennusrefleksiä : D .. kaikkea pitää maistaa!
.. no okei tätä en maistanut.

Jonkin mystisen aivopierun jälkeen päätin jäädä Khao Sanille toiseksi yöksi miettien, että voisi ehkä kerrankin riipaista ja bilettää fellow turistien kanssa tällä legendaarisella kadulla, missä kaikki on mahdollista. Hakiessani aamupalaa 7elevenistä, silmini osuu iso lappu "Tänään ei myydä alkoholia buddhan juhlan takia". Haha, no se siitä juhlasta. Itsehän en alkoholia juo, mutta enpä ollut ikinä nähnyt kyseistä katua niin hiljaisena :D (Illalla tosin ihmisten pöytiin alkoi mystisesti ilmestymään huomattavan paljon " kahvikuppeja")


Khao San Road on erittäin mielipiteitä jakava, hyvinkin mystinen mesta. En itse viihtyisi kovin pitkään, mutta onhan se näkemisen arvoinen paikka. Se on hieman kuin miniatyyriversio Pattayasta, on ladyboyta, pingpong showta, tanssitaan pöydillä, kaljaa saa monen litran tynnyreissä ja ostaa voit oikeastaan ihan mitä vain ja kun sanon ihan mitä vain.. todellakin tarkoitan sitä.
Khao sanilta saa myös järjestettyä kyydit ja matkat ihan mitenpäin vaan, toisinkun kaupungin laitamille siirtyessä joudut bookkaamaan kaikki turistimatkat itse. Viimekerralla sain kokea tämän kun pyysin aulan respaa soittamaan ja varmistamaan kyydityksen Aytthaya-temppelien raunioille aamukuudelta. Kyytiä ei ikinä tullut.
Khao San on siis siinämielessä turistiystävällinen, kunhan taas kerran pitää maalaisjärjen mukana pelissä. Turhan moni turisti mm. ostaa huumeita tai sotkeutuu maksullisten naisten kanssa erinäisiin ongelmiin kyseisessä kadulla ja lopun voi arvata.

Khao San on itseasiassa yksi katu, mutta tämä kulttuurikorneri ja turistirysä on kasvanut vuosien varressa isommaksi alueeksi kattaen pari lähikatua myös. Sieltä voi myös tehdä viimehetken ostoksia, kuten niitä rannoilta tuttuja aladdin-pussihousuja, halpoja koruja, erikoisia ruokia ja tietysti jos haluaa koko paketin niin by all means aloita kadun alusta ja ota osaa kaikkeen mitä sinulle tarjotaan. Kadun loppupäässä olet jo saanut rastat, syönyt skorpionia, tatuoinut itseesi jotain päräyttävää, ostanut feikki henkkarit ja rannettasi korostaa "i rape ladyboys"- koru. Perheille en siis suosittele tätä aluetta. Aamupäivisin katu on itseasiassa ihan normaali, kiva ja aurinkoinen. Hiljanen ja tilava. Kun aurinko laskee, katu herää eloon:


 Montakohan tuoppia tosta tonkasta saa?
Ostaisiko pölyhuiskan vai puukon? 
 MISTÄ SAA NÄIN ISOJA NUTELLAPURKKEJA!?! I NEED ONE!
 "Wet slippy cunt", "I <3 hairy balls", "nigger cunt".

Khao Sanilta on kuitenkin kallista liikkua mihinkään, sillä kadun molemmissa päissä odottaa lauma kaupannälkäisiä tuktuk ja taksikuskeja, jotka lähinnä nauraa kun kysyt suostuuko hän käyttämään mittaria. Skytrain ei ole varsinaisesti kävelymatkan päässä ja näin ollen varaan majoituksen yleensä jostakin kauempaa BTS-aseman läheltä. Mitä kauemmas keskustasta menee, sen edullisemmin saa luksusta.

Tälläerää onnistuin jotenkin varaamaan kaikkien aikojen huonoimman hotellin, The Promenaden. Hinta oli ihan mukava, vajaa parikymppiä yöltä ja huoneesta löytyi kylpyamme, minibaari, telkkari, ikkuna kaupungin ylle ja katolla tietysti pooli. Sijainti sentään oli loistava, mikään muu ei. Respamamman naama näytti juuri siltä, että vihaa työtään ja itse hotelli oli todella rapistuneessa kunnossa. Siivoaminen oli toteutettu vähän sinneppäin, luvattua pyykkipalvelua ei ollut, wifi oli surkeampi kuin Koh Jumin saarella keskellä viidakkoa ja mielenkiintoinen ominaisuus huoneissa oli ns. väliovi toiseen huoneeseen. Ovi oli tietysti siis lukossa, mutta kuulin aivan kaiken naapurihuoneesta. Kuulin keskustelun sanatarkalleen, kuulin panemisen ja pahimpana - kuulin koko yön kuorsaamisen. Erikoisempaa tästä tekee, että hotellin jokaisen oven alla oli noin 3-7cm rako, josta pystyisi näkemään kaiken. Kokeilin piruuttani kuvata puhelimella oven alta nähdäkseni kuinka paljon sieltä näkee toisen huoneisiin;

Pooli on todella mukava extra, sillä Bankokissa on niin kuuma, ilma seisoo, aurinko paistaa jatkuvasti saastesumun takaa ja hikoilu ei lopu milloinkaan. 

Skytrainista puheenollen, tässä kuvien kanssa simppeli käyttöohje:

Skytrainit on nimensämukaisesti ilmassa, joten hilppaise mistä tahansa portaikosta ylös ensimmäiselle tasolle, josta saat ostettua lipun. 
Jos sinulla ei ole kolikoita, hanki niitä. Jokaisella asemalla on pieni kioski jonka ainoa tehtävä on vaihtaa seteileitä kolikoiksi. Jos viihdyt pidempäänkin, voit ostaa myös sarjalippuja. Btw, nuo on 10 bht kolikoita, ei 2e kolikoita, vaikka erehdyttävästi siltä näyttääkin :D 
Katso millä asemalla haluat jäädä pois, esim Siam on numero 25. Paina oikealta punaiselta alustalta numeroa 25 niin tiedät myös paljonko pitää maksaa ja survo kolikot koneeseen. 
Tadaa sinulla on lippu ja melkosen kätsy lippu onkin, sillä siinä on takana tosiaan asemakartta. Kortti survotaan tuohon porttimasiinaan sisään ja se ponnahtaa takaisin ylös, kun otat kortin pois, portit aukeaa. Pidä kortti koko matkan tallessa, sillä tarvit sitä vielä poistuessa.
Yleensä itse raide on yhden kerroksen ylempänä, näin ollen sinun tulee valita kumpaan suuntaan olet menossa. Tämä on se kohta missä helposti menee väärään paikkaan joten tarkista juuri ostamastasi kortista oikea suunta.
Asetu nuolien osoittamaan paikkaan odottamaan sisäänpääsyä ja ihastele reissussa runnoutuneita jalkojasi. 
Yay, hyppää kyytiin ja näin helppoa se on :)
Välttele ruuhka-aikaa.

Toisaalta, eipä hotellissa tule paljoa muuta kuin nukuttua, joten en jäänyt murehtimaan, enkä jaksanut vaihtaa hotellia. Suhailin ensimmäisen päivän hoitamassa pyhän kolminaisuuden shoppailukierroksen, eli MBK, Siam Center, Siam Paragon ja lähialueet. Harmikseni yksi lempparimyyjä oli kadonnut MBK rempan myötä ja taskuun tarttui oikeastaan vain parit meikit ja Victorias Secretin ylihinnoiteltua sälää. Haluan yleensä joka reissulla tutkia jotain uutta Bangokissa joten tälläerää otin suunnaksi kissakahvilan. Jep. Crazy catlady. Helppoa ja halpaa liikkumista Bangokissa tarjoaa skytrain, metro, taxi ja tuktukit.. koska en ilmeisesti omaa minkäänlaista itsesuojeluvaistoa, otin moottoripyörätaksin. Nappasin skytrainin Nana-asemalta On Nuttiin ja sopivasti portaiden alapäässä odottikin jo jonollinen moottoripyörä taksikuskeja. Satoja ihmisiä kuolee vuosittain Bangokin kaduilla, sillä liikenne on kaoottista, eikä esim. kypäriä käytetä ja jos käytetään ne on yleensä jo parit naarmut saaneet ja näinollen hyödyttömiä oikean onnettomuuden sattuessa. Mä nauroin ja kiljahdin ääneen vuoronperään kuskin tehdessä ihan älyttömiä ohituksia ja arvioidessa mahdutaanko jostain väleistä sujahtamaan vai ei. Perille päästyäni heitin kuskille reippaasti tippiä, enkä ole ihan varma kumman vuoksi, että olen hengissä perillä vai koska matka oli niin hauska :D

Olin suunnitellut ostavani jotain värikästäaikuismaista ja monikäyttöistä vaatetta.. nooh... 

Kissakahviloita taitaa olla useampi, mutta tämä kiinnosti erityisesti sijaintinsa vuoksi. Makura Cat Cafe sijaitsee Dalat Rot Fai-viikonloppumarketin läheisyydessä ja näin ollen saisin kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Kissakahvilassa tutustuin mukaviin tyyppeihin ja juteltiin mm. kulttuurieroista kuinka Thaimassa pelataan League of Legendsiä ja Suomessa enimmäkseen Dota2. Paikalliset on niin ihanan avoimia ja naamakirjakaveruutta tuli vaihdettua useammankin ihmisen kanssa :)
Makura Cat Cafe Facebook sivu.

Selfiekulttuuri on koulutettu kissoillekkin : D
Rot Fai on toiselta nimeltään railway market sen entisen sijainnin vuoksi, nykyisellään on turha odottaa näkevänsä junia, mutta kaikkea muuta upeaa on esillä. Olin paikan ainoa valkoihoinen, mutta kukaan ei oikeastaan kiinnittänyt siihen huomiota. Bangkok voi toisinaan tuntua kylmältä ja etäiseltä, mutta siinä huomaa saman kuin missä tahansa isossa megakaupungissa, kun astuu hieman keskustan ulkopuolelle niin ihmisten kiire ja eristäytyminen katoaa. Tarjolla olisi ollut vaikka mitä osteltavaa, vaikka olikin torstai, eli marketti ei ollut samaa luokkaa kuin se on viikonloppuisin. Hinnat olivat myös todella edullisia eikä täällä tarvinnut tinkiä, sillä kaikki oli jo oikeasti paikallisille suunnatuissa hinnoissa. Alueella on myös jonkinsortin second hand kirppistelyä! Kiertelin kojuja jalkani väsyksiin ja hämmästelin upeita vintage shoppeja amerikan rautoineen ja join parhaimman jääkahvini ikinä loistavan "baarimikon" työstämänä. Tyyppi oli niin vannoutunut juomabisnekseen, että oli jopa tatuoinut selkänsä aiheelle omistaen. Juomia lensi asiakkaille liukuhihnamaisesti valloittavan esityksen saattelemana, milloin lensi suodatinpussit metrien korkeuteen, unohtamatta jonglöörausta.
Alue oli muutenkin todella mielenkiintoinen, löytyi steampunk baaria ja vaikka mitä. Matkakuluja tuli skytrainista 35 bht muistaakseni ja moottoripyörätaksi 120 bht. Yhteensä siis 4,05e.

Tiesin kyllä, että kalaruoka on hitti mutta että tyynyjä??
Papuja! Mä vihaan papuja, mutta nää veikeet värit sai mut maistamaan. Vihaan edelleen. 
Näkisin ehkä tulevaisuuteni psykedeelisten pehmolelujen myyjänä *_* 
Hinnat ei paljoa päätä huimannut, kengät 3,10e

Viimeisenä iltana valitsin Chatuak marketin ja Magic the Gatheringin pelaamisen väliltä. Chatuak on siis yksi maailman isoimpia, ellei jopa isoin, ulkoilma market ja on auki vain la-su mutta osittain myös perjantaina. Oma lentoni Suomeen oli lauantaiaamuna joten perjantaina tilanne oli joko tai, olin kuitenkin jo soppaillut ja MtG-peliin oli tullut uusi setti kortteja, joten se vei voiton. Oli kiva tutustua paikalliseen pelaaja- ja geek-kulttuuriin, joten ei muutakun kohti shoppia. Pelipaikkana toimi Magic Dojo ja sopivasti saatiin kahdeksan pelaajaa draftia varten. Voitin ensimmäisen vastustajan heittämällä, mutta se ei riittänyt kovin pitkälle, lopputulos oli yksi voitto ja kaksi häviötä. Jännä ilmiö muuten, siinä missä kaikki aasialaiset rakastaa rihkamaa, sälää, kännykuoria ja ties mitä pientä härpäkettä niin oletin tietysti että täällä myytäisiin noppia ja sleevejä hulluna. Ei. Ei kuulemma kiinnosta pelaajia!? Ehkä se on hintataso, ehkä se on tavaramäärän turhuus tai miesvaltainen peli, dunno.  Enskerralla pitää kyllä käydä harjaamassa voitto kotiin :P
Magic Dojon Facebook.

Oh my, tää aasialainen sormiposeeraustapa pitää karistaa pois jotenkin! :D 
Tätä kirjoittaessani olen jo Suomessa. Sain koneessa jäätävän flunssan, hah. Ensitöikseni pari ruisleipää naamariin ja suuri osa kuvista on jo saatu siirrettyä koneelle. Muutin sivureunan laskuriin abouttiarallaa arvion seuraavasta matkasta, kohteena ISLANTI!

p.s. Yritin myös tiputtaa sen kauan panttaamani trackablen geokätöpalikan, mutta epäonnekseni lähes kaikki keskusta-alueella olevat kätköt on Micro kokoisia :x

Tuttuun tapaan, loppupostus sekalaisia kuvia koko reissulta:

Thaimaa on Redbullin syntyseutuja ja tässä on siis originelli puteli. Euroissa kustantaa 0,25 ja maistuu muuten aivan hirvittävälle :D
Rrrrakastan näitä jääkahveja mitä saa 7elevenistä hanasta *_*
All i had!

RELATED POSTS

6 comments

  1. Hei! Ihastuksella luen juttujasi. Vauvaperheen ja yksinmatkaavan Bangkokin kokemukset voivat olla välillä hyvin samanlaisia, välillä aivan kuin eri planeetalta :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Bangkokissa onneksi riittää tekemistä jokaiselle! Vähän harmittaa, että olen jättänyt joak kerta ne perinteiset floating marketit yms. käymättä, pakakohan nekin on vielä joskus testata :) Taapero saa varmasti paljon huomiota paikallisilta, rakastavat lapsia ja etenkin jos sattuu olemaan siniset silmät ja vaaleat hiukset!

      Poista
  2. Mä en useammankaan vierailun jälkeen osaa päättää, tykkäänkö Bangkokista vai en. Tavallaan joo... Tavallaan en todellakaan! Sun kuvat näyttää kyllä houkuttelevilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. I so know the feeling.. Jotenkin sielä on niin harmaata, saasteista, likasta, kuumottavaa, hälinää, hulinaa ja silti samaan aikaan se on niin huikeaa!

      Poista
  3. Olipas taas mukavaa luettavaa ja kuvasi ovat hyviä ja tasokkaita. Terkuin ryhmästä Suomi naiset Thaimaassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitokset! ^_^ Koitetaan pitää taso yllä!

      Poista